Voiko edunvalvontavaltakirjan laatia itse? Totta kai. Internetistä löytyy lukuisia hyviä pohjia ja ohjeistuksia valtakirjan laatimiseksi kotona. Asiaan vihkiytyneen juristin kanssa keskustelu johtaa useimmissa tapauksissa kuitenkin siihen, että valtakirjasta tulee hyvin erinäköinen, kuin mikä se oli ennen keskustelua. Avaan artikkelissa perusteluineen tyypillisimmät oksakohdat sekä ratkaisut. 

1.     Molemmat lapset samanaikaisesti valtuutettuina – eli sisarukset voivat hoitaa yhdessä asioitani. Laki sinänsä mahdollistaa sen, että valtuutus on jaettu, mutta oikeuskirjallisuudessa on selkeäsanaisesti todettu, että jaettu valtuutus merkitsee lähinnä sitä, että asiakirjan laatinut juristi ei ole osannut asiaansa. Näin siksi, että valtuutetut voivat tehdä samanaikaisesti toimia, jotka sitovat päämiestä eli valtuuttajaa ja näin aiheuttaa moninaisia oikeudellisia ongelmatilanteita. Esimerkkeinä olkoon vaikkapa hoitopaikan valinta samanaikaisesti kahdesta eri yksiköstä tai valtuuttajan ajoneuvon myynti samana päivänä kahdelle eri ostajalle. Kummankin valtuutetun tekemät oikeustoimet ovat valtuuttajaa sitovia, mutta kumpaakin ei luonnollisesti voida toteuttaa. Pahimmillaan aiheutetaan oikeudenkäyntejä, joista päämiehelle eli valtuuttajalle aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. 

2.     Lahjat lapsille – Usein halutaan valtakirjaan määräys, jonka mukaan valtuuttajan lapsille tai lapsenlapsille annetaan alle verotusarvon jäävä lahja vuosittain tai kolmen vuoden välein. Ajatus on kaiketi lahjoittaa 4999 euroa kolmen vuoden välein ja toteuttaa verosuunnittelua. Kun lahjansaaja, määrä ja antamisen ajankohta on yksilöity, on lahja toteutettavissa, periaatteessa. Usein kuitenkin valtuuttaja valtuuttaa sellaisen henkilön, joka on lahjansaajien läheinen, kuten vanhempi taikka sisarus. Tällöin valtuutetun ja lahjan saajan läheisyys muodostaa esteen lahjan toteuttamiselle ja sen toteuttamiseksi tarvitaan ulkopuolinen varavaltuutettu, jonka valtuutus on erikseen DVV:ssa vahvistettava lahjoja toteutettaessa. Varavaltuutettu on usein perheen ulkopuolinen esteetön henkilö. Ohjeeni on, että lahjoihin suhtaudutaan tämän vuoksi varauksella, mikäli kyse ei ole sukupolvenvaihdoksesta taikka edellä mainituista suurista lahjoista, eli ainakin niissä tilanteissa, joissa lahjat jäävät arvoltaan melko vähäisiksi ja niitä olisi toteutettava esteellisenä taikka varavaltuutetun toimesta. Näkemykseni on, ettei sellaiselta henkilöltä, joka ei omista asioistaan kykene päättämään, odoteta erityistä muistamista syntymäpäivänä ja erikseen jouluna. 

3.     Kiinteä omaisuus – sisällytä aina kiinteän omaisuuden lauseke valtuutukseen, kun valtuutus on tarkoitus tehdä kaiken kattavana läheiselle ihmiselle. Kun valtakirjassa valtuutetaan valtuutettu muun ohella myymään ja luovuttamaan kiinteistöjä, välttää valtuutettu ehkäpä turhaa byrokratiaa silloin, kun kiinteistön osalta luovutuksia tulee toteuttaa. Lauseke ollaan helposti usein jättämässä pois, kun kiinteää omaisuutta ei kuulu valtuutetun varallisuuteen. Nähdäkseni elämä on sillä tavoin yllättävää, ettei kannata tuudittautua siihen, etteikö erinäisten sattumien kautta voisi vielä päätyä kiinteän omaisuudenkin omistajaksi, vaikkapa amerikan serkun perinnön seurauksena. 

4.     Tietojensaantioikeus – tietojensaantioikeuden laajentaminen on nykyisin melko tyypillistä. Se tarkoittaa sitä, että valtuutetun varahenkilö taikka muu henkilö valtuutetaan saamaan vaikkapa samat tiedot, kuin mitä valtuutetulla on oikeus saada, taikka terveydentilaa koskevat tiedot valtuutetusta kuten valtuuttaja ne saa. Tällä usein halutaan varmistaa, ettei sisaruksille tulee kinaa tai epäilyksiä toisiaan kohtaan. Muistutan heti, ettei ensisijainen valtuutettukaan ole oikeutettu saamaan kaikkia valtuuttajan terveydentilatietoja, vaan ainoastaan ne, mitkä ovat tarpeen päätösten tekemiseksi. Usein kun valtuutettu ja varahenkilö ovat läheisiä, täsmentäen lapsia, on heillä melko laaja läheisen tiedonsaantioikeus sellaisen läheisen osalta, joka ei lupaa tietojen antamiseen kykene antamaan. Heillä on myös valtuutetun lisäksi oikeus päättää hoidosta valtuutetun ohella yhdessä lääkärin kanssa. Tietojensaantioikeuden laajennus ei siten terveydenhuollossa tyypillisessä verisukulaisuustilanteessa ole erityisen välttämätön, ehkä selventävä. Pankkiasioihin pääsee käsiksi vain valtuutettu. Tältä osin totean, että mikäli valtakirjassa valtuutetaan jokin muukin taho oikeutetuksi saamaan tietoja vaikkapa pankista, epäilykseni on, että pankki tekee siitä hankalaa. Viimeisen totean ainoastaan mutulla. Mutu perustuu siihen, että edunvalvontavaltuutus tunnetaan yhä erittäin huonosti ja asiointi sen nojalla vaatii usein kärsivällisyyttä ja selvittämistä.  

5.     Allekirjoitukset ja säilytys – Allekirjoitettu valtuutusta säilytetään kuten testamenttia. Allekirjoittaminen eroaa testamentista suurelta osin todistajien osalta. Perintökaaressa edellytetään, että testamentin todistajat kirjaavat nimen ammatin ja kotipaikan. Perintökaari on vanha laki ja wanhaan aikaan Antti Alasin, seppä Turusta, oli riittävä määrite löytää juuri oikea Antti, joka oli testamentin todistanut. Nimi, ammatti ja kotipaikka on se, mitä luonnostaan jokainen kirjoittaa todistaessaan asiakirjan, jos toisenkin. Laki edunvalvontavaltuutuksesta on kuitenkin uusi ollessaan vajaa 15 vuoden ikäinen. Todistajan on lisättävä allekirjoituksensa alle nimensä, yhteystietonsa (osoite) sekä syntymäaikansa. Lainsäätäjä on ollut tarkkana, mutta ei säilytyksen osalta. On valitettavaa, että vielä 2020 tätä kirjoittaessa on alkuperäinen allekirjoitettu asiakirja säilytettävä, kuten testamentti, eli se, että kaikki on yhden ainoan alkuperäisen paperilapun varassa. Sähköistä järjestelmää ei ole saatu aikaiseksi, vaikka käsitykseni mukaan sitä on kansainvälisestikin jo useita vuosi puuhailtu. 

Mikäli edellä mainittu ei ollut täysin selvää, on järkevää harkita, olisiko www.verkkoasiakirja.com/edunvalvontavaltuutus järkevä valinta edunvalvontavaltakirjan hankkimiseksi. 

Palvelumme sisältää aina henkilökohtaisen neuvottelun lakimiehemme kanssa, vaikkakin usein niin, että juristi perustelee, miksi ylimääräistä ei kannata asiakirjaan sisällyttää. Juristin ohjeet voivat säästä valtuutetulta paljon vaivaa. 

Jan Huovinen, asianajaja

045 8993303